Saimme tänään kuulla surullisia uutisia. Miehen täti, meille rakas ja läheinen ihminen,
menehtyi syöpään.
Surua käymme nyt läpi omassa perheessä, mutta en osaa edes kuvitella surun määrää, joka koskettaa lapsia ja lapsenlapsia, jotka menettivät äidin ja mummin, siskoa, joka menetti ainoan isosiskonsa sekä äitiä, joka joutui hyvästelemään esikoisensa. Heidän lisäkseen surevat ystävät ja muut omaiset.
Heille kaikille rukoilen voimia jaksaa tämän suuren surun läpi.
Tämän runon löysin positiivareiden sivuilta ja sieltä sen tähän lainaan:
Vaikka tiesimme surun saapuvan,
silti toivoimme elämän jatkuvan.
Ei auttanut apu ihmisten,
ei rakkaus, rukous läheisten.
Saat nukkua, nyt, luona enkelten.
Miks` nyt, miks` ei myöhempään,
sen tietää Luoja yksinään.
6 kommenttia:
Osanottoni ja paljon voimia ja jaksamista surussa!
Otan osaa. :(
Itse menetin rakkaan pikkuveljeni 1,5v. sitten. Hän taisteli aivokasvaimen kanssa 7 vuotta.
Paljon paljon voimia teille kaikille.
Kiitos Anna-Maaria ja Naana sanoistanne.
Lämmin osanotto ja jaksamista koko perheelle.
Osanottoni Linda sinulle ja perheellesi. Me kävimme eilen hyvästelemässä enoni, joka myöskin kuoli syöpään. Hän sai tietää siitä kesälomien jälkeen, joten kauaa ei ennättänyt sairastaa ennen poismenoa. Vaikeita asioita ja suru on valtava :`(
Inka
p.s. Löysin tämän sinun blogisi, joka on kaunis. Minulla on blogi vielä pohdinnassa, katsotaan josko ensi vuonna aloittaisin.
Kiitos kommenteistanne!
Inka, kiva kun eksyit tänne :) Aloita ihmeessä bloggailu, tämä on hauskaa puuhaa!
Linda
Lähetä kommentti